Tapaus 1

Milla, 8 vuotta

Milla on 2. luokkalainen oppilas, jolla on liikuntarajoitteita ja pidennetty oppivelvollisuus. Hän opiskelee yleisen oppimäärän mukaisesti ja taito- ja taideaineet ovat vahvasti eriytettynä ja sovellettuina. Milla on sinnikäs työskentelemään. Hän hyväksyy omat erityispiirteensä ja on esimerkillinen ryhmän jäsen valoisalla ja iloisella olemuksellaan.

Milla käyttää kommunikaatio-ohjelmaa tabletilla ja hyötyy erilaisista oppimista ja vuorovaikutusta tukevista sovelluksista. Milla liikkuu pyörätuolilla, mutta oppitunneilla istuu työtuolissa. Koulupäivään kuuluu hoidollisia toimenpiteitä diabeteksen ja toisinaan epilepsian vuoksi.

Millan lähiverkoston muodostavat vanhemmat, erityisluokanopettaja, henkilökohtainen avustus, iltapäivähoito, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, kuntoutussuunnitelmasta vastaava taho, sijaishoito.

Vaativan erityisen tuen tarve on jatkuvaa.

Tapaus 10

Tero, 10 vuotta

Tero opiskelee 4. luokalla kunnan alueellisessa pienryhmässä, jonne hän on siirtynyt lähikoulustaan vuotta aiemmin. Oppiminen etenee ikätasoisesti ja hän opiskelee yleisen oppimäärän mukaisesti. Teron toiminta- ja koulunkäyntikykyyn vaikuttavat itsesäätelytaitojen haasteet. Hän tarvitsee erityisesti ohjausta tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen sekä toiminnanohjauksen että tarkkaavuuden tukemiseen. Vaikeudet ilmenevät ryhmätilanteissa toimimisessa. Hän käyttäytyy välillä väkivaltaisesti koulun aikuisia ja toisia lapsia kohtaan.

Tero tarvitsee koulussa kuvallista ohjausta ja henkilökohtaisen avustuksen. Apuvälineinä hänellä on vastamelukuulokkeet ja painopeitto. Teron koulunkäynnin tukena on ollut PoL 18§:n mukaisia erityisiä opetusjärjestelyjä, mm. koulupäivän lyhentäminen ja vaihtoehtoiset oppimisympäristöt. Teron kuntoutumista arvioidaan säännöllisesti, tällä hetkellä vaativa erityinen tuki on toistaiseksi jatkuvaa.

Lähiverkoston muodostavat vanhemmat, erityisluokanopettaja, koulupsyykkari, koulupsykologi, koulukuraattori, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja tukiperhe.

Tapaus 13

Amir, 14 vuotta

Amir on 8. luokalla. Hän on huonokuuloinen ja hänellä on kielellisiä vaikeuksia. Amir on saanut kuulonapuvälineet käyttöönsä perheen muutettua Suomeen Amirin ollessa 10-vuotias. Amirin äidinkieli on arabia ja hän opiskelee suomea toisena kielenään. Koulussa hänellä on yksilöllistetyt oppimäärät lukuaineissa ja hän opiskelee erityisen tuen pienryhmässä. Amir on taitava käsitöissä ja teknisten laitteiden käytössä.

Vaativan erityisen tuen tarve on jatkuvaa kielellisten vaikeuksien vuoksi. Kielelliset vaikeudet näkyvät kommunikointikielen ja oppimiseen tarvittavan kielitaidon tuen tarpeena sekä arabiassa että suomen kielessä. Amir hyötyy vertaisryhmään osallistumisesta, kuten koulun kerhotoiminnasta ja nuorisotyön järjestämästä vapaa-ajan toiminnasta. Suomen kielen vahvistuminen, muiden nuorten kanssa oleminen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistuvat useissa ympäristöissä.

Amirin lähiverkostoon kuuluvat vanhemmat, erityisluokanopettaja, puheterapeutti ja kuulovammaisten kuntoutusohjaaja.

Tapaus 2

Joona, 13 vuotta

Joona on 7. luokkalainen oppilas, jolla on laajoja oppimisen ja toimintakyvyn pulmia. Joonalla on pidennetty oppivelvollisuus ja hän opiskelee toiminta-alueittain etenevän opetussuunnitelman mukaisesti. Hänellä on vahvoja omia kiinnostuksen kohteita, kuten Suomen historian vuosiluvut. Hän tuo mielellään osaamistaan muiden käyttöön.

Joona tarvitsee apua kaikissa päivittäistoiminnoissa. Kouluarjessa käytetään kuvallista päiväohjelmaa ja tapahtumien eteneminen ilmaistaan kuvin. Joonan oppimisympäristö on järjestettävä selkeäksi. Omia koulutehtäviään Joona tekee yksilöllisen koriopetustyöpisteen ääressä. Joona tarvitsee jatkuvan ohjauksen ja valvonnan, sillä hän karkailee ja hänen on vaikea hallita mielijohteitaan.

Joonan kanssa kommunikoidaan puhetta tukevilla tukiviittomilla ja hänen käyttäytymistään ohjataan toiminnanohjauskuvilla. Joonan kohdalla vaativa erityinen tuki on jatkuvaa.

Lähiverkostoon kuuluvat vanhemmat, henkilökohtainen avustaja, erityisluokanopettaja, toimintaterapeutti, vapaa-ajan avustaja.

Tapaus 7

Veera, 13 vuotta

Veeran koulupolkuun on kuulunut tavanomaista enemmän tukea jo alakoulussa. Uuden oppiminen on vaatinut melkoisesti ponnistelua ja työtä, jossa vanhemmat ovat auttaneet häntä. Veera on epävarma itsestään ja sosiaaliset tilanteet tuntuvat usein vaikeilta. Alakoulussa luokanopettaja ja tutut luokkakaverit toivat turvaa. Nyt yläkoulun seitsemännellä luokalla haasteet oppimisessa ja sosiaalisissa tilanteissa aiheuttavat Veeralle ahdistusta. Aineenopettajajärjestelmässä opettajat vaihtuvat päivän mittaan useasti ja suurin osa luokkakavereistakin on uusia. Poissaolot ovat lisääntyneet syksyn kuluessa huolestuttavissa määrin. Pää- ja vatsakipuilu on jo lähes päivittäistä.

Moninaisen oireilun vuoksi Veeralle järjestetään 7. luokan syyslukukaudella vaativaa erityistä tukea. Tuen suunnittelemisessa ja sen toteuttamisen varmistamisessa erityisopettajalla on suuri vastuu. Lisäksi Veera saa apua terveydenhuollosta somaattiseen oireiluun ja moniammatillinen työskentely kohdentuu itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen sekä ahdistuksen käsittelemiseen. Veeran toiminta koulussa on jo kovin rajoittunutta, mutta vapaa-ajalla tyttö toimii entiseen tapaan, vanhempien vahvassa ohjauksessa. Huoli ja pelko koulupäivästä näkyy jo illalla ja vaikuttaa myös yöuniin.

Lähiverkostoon kuuluvat vanhemmat, luokanvalvoja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koululääkäri ja psykologi.

Tapaus 4

Eero, 15 vuotta

Eero on 9.luokalla ja hän opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti oppiaineissaan. Koulunkäyntiä ja oppimista haastavat hahmottamisvaikeudet, hidas prosessointinopeus, muistivaikeudet ja liikuntarajoitteet. Vaativan erityisen tuen tarve kohdentuu realistisen urapolun tukemiseen ja omien liikuntarajoitteiden hyväksymiseen. Hän hyötyy tehostetusta henkilökohtaisesta oppilaanohjauksesta nivelvaiheessa toiselle asteelle hakeutuessaan.

Erityiskoulussa opiskellessaan Eeron lähipiiriin on kuulunut samankaltaisia nuoria. Toiselle asteelle siirtyminen huolettaa Eeroa ja hänen vanhempiaan. Toisen asteen erityisammattioppilaitos sijaitsee toisella paikkakunnalla. Itsenäinen asuntola-asuminen ei vielä tunnu sopivalta. Eero kykenee kuitenkin selviytymään uusista tilanteista loistavalla huumorintajullaan. Telma-opinnotkin mietityttävät, sillä Eero haluaisi opiskella muiden tavoin tavallisessa ammattioppilaitoksessa, vaikka edellytyksiä opinnoista suoriutumiseen ei ole.

Lähiverkostoon kuuluvat vanhemmat, erityisluokanopettaja, opinto-ohjaaja, koulunkäynninohjaaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, vammaispalvelun ohjaaja ja opintoneuvoja.

Tapaus 3

Saara, 11 vuotta

Saara on 5. luokkalainen oppilas, jolla on vaikea somaattinen pitkäaikaissairaus. Hän on usein sairaalahoitojaksolla, jolloin hän on koulun kotona järjestämässä opetuksessa ja välillä sairaalakoulussa. Saaralle on tärkeää olla tiiviisti yhteydessä omaan luokkaansa ja siellä oleviin kavereihin. Nämä kohtaamiset auttavat jaksamaan arjessa.

Saara opiskelee yleisen oppimäärän mukaisesti. Vaikeina sairausaikoina Saaran opiskelu ja oppiminen vaatii erityisiä järjestelyjä (PoL 18§). Hän opiskelee henkilökohtaisesti asetettujen oppiaineiden erityisten painoalueiden mukaan. Tehostetun tuen tukitoimet on kuvattu oppimissuunnitelmassa. Hän osallistuu mahdollisuuksien mukaan oman luokkansa oppitunneille etäyhteydellä.

Saara tarvitsee psyykkistä tukea koulunkäyntiinsä vakavan sairauden vuoksi. Lähiverkostoon kuuluvat vanhemmat, luokanopettaja, koulupsykologi, sairaalakoulun opettaja, kuntoutusohjaaja, hoitava lääkäri, vastuusairaanhoitaja, hoitorinki.

Vaativan erityisen tuen tarve on tilapäistä ja ajoittaista.

Tapaus 5

Ville, 12 vuotta

Ville on 6. luokkalainen oppilas, joka opiskelee erityisen tuen piirissä yleisen oppimäärän mukaisesti. Siirtymätilanteet ja poikkeamat totutussa päiväjärjestyksessä tuovat haasteita Villelle, jolla esiintyy paljon jumiutuvaa käyttäytymistä. Sosiaaliset vuorovaikutustilanteet tuovat mukanaan väärinymmärryksiä ja virhetulkintoja.

Koulunkäyntiä helpottaa tilanteiden jatkuva ennakointi, vuorovaikutustilanteiden harjoittelu ja psyykkisen tuen tarjoaminen koko opetusryhmälle haastavien tilanteiden käsittelyssä. Vaativan erityisen tuen tarve on ajoittaista ja liittyy muutoksiin tavanomaisissa tilanteissa, esimerkiksi päiväohjelman muuttuminen yllättäen.

Lähiverkostoon kuuluvat vanhemmat, erityisluokanopettaja, koulunkäynninohjaaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja.

Tapaus 9

Jaakko, 12 vuotta

Jaakon koulunkäyntiä on haastanut tasapainoilu sopivan kuormittuminen kanssa. Nyt kuudennella luokalla oireilu on alkanut voimistua murrosiän kynnyksellä. Jaakon käyttäytyminen muuttuu joustamattomaksi ja haastavaksi silloin, kun stressitaso nousee liiaksi. Uhkaavien tilanteiden ja liiallisen kuormittumisen vuoksi Jaakon lähiverkosto suunnittelee muutaman viikon koulun kotona järjestämää opiskelujaksoa (PoL 18§). Jakson jälkeen Jaakko ei olekaan enää halukas palaamaan kouluun. Luokkakavereiden kommentit ja opettajan reaktiot jännittävät.

Jaakko tarvitsee tukea omalta opettajalta ja koko luokkayhteisöltä kouluun palaamiseen. Aikuisten toimintaan kiinnitetään huomiota, jotta stressitasoa saataisiin säädeltyä paremmin koulussa. Aluksi Jaakkoa opettaa vain yksi aikuinen ja sama koulunkäynninohjaaja pienryhmässä. Rauhoittumisen keinojen harjoitteleminen ja tarpeen tunnistaminen ajoissa ovat koulunkäynnin ensisijaisia toimia. Jaakon toimintakyky säilyy hyvänä niin kauan kuin kuormitus pysyy aisoissa. Koulun rakenteita tulee tarkastella huolellisesti hyvinvoinnin tukemiseksi. Koulussa järjestetään tilaa rauhoittumiselle ja mahdollisuus lyhennetyille koulupäiville. Vaativan erityisen tuen tarve liittyy kuormittumisajankohtiin ja koulun järjestelyihin liiallisen kuormittumisen välttämiseksi.

Lähiverkoston muodostavat vanhemmat, luokanopettaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koululääkäri, koulunkäynninohjaaja ja rehtori.

Tapaus 8

Susan, 15 vuotta

Susan on yhdeksäsluokkalainen oppilas, jonka päättötodistushaaveet meinaavat murskaantua epäsäännölliseen koulunkäyntiin. Susan on pitkiä jaksoja normaalisti koulussa ja opiskelee innokkaasti, mutta sitten hän jää yhtäkkisesti pois koulusta. Syyt poissaoloista kuitataan kotona epämääräisesti sairaspoissaoloiksi tai perhesyihin vedoten. Susan itse välttelee keskustelua poissaoloista ja yrittää poistua tilanteista. Poissaolojen syiden tarkasteluun tulee perehtyä hienovaraisesti, mutta tarkasti.

Verkostossa on mukana koulun moniammatillinen henkilöstö ja lastensuojelu. Pitkän selvittelyn jälkeen ilmenee, että Susanin poissaolot liittyvät perheen yksinhuoltajavanhemman psyykkiseen oireiluun. Susan joutuu hoitamaan kotia ja pienempiä sisaruksiaan silloin, kun vanhemman vointi on heikkoa. Jatkuva huoli vanhemmasta ja sisaruksista vaikuttaa hänen jaksamiseensa. Toimintakyky on kuitenkin säilynyt hyvänä toistaiseksi, vaikka tasapainoilu kodin ja koulun vaatimusten välillä alkaakin jo rasittaa. Susan hyötyy ennen kaikkea perhettä tukevasta sosiaalityöstä.

Vaativa erityinen tuki pitää sisällään yhteistyötä oppilashuollon ja perhetyön kanssa koulunkäynnin jatkumisen tukemiseksi ja oman tulevaisuuden suunnan löytämiseksi.

Lähiverkostoon kuuluvat huoltaja, luokanvalvoja, koulukuraattori, oppilaanohjaaja ja perhetyöntekijä.

Tapaus 6

Niklas, 14 vuotta

Koulussa oleminen on tuntunut jo pitkään hankalalta ja nyt kahdeksannella luokalla Niklas kuluttaa aikaa koulun käytävillä enemmän kuin varsinaisissa opiskeluympäristöissä. Koulunkäynti on säännöllistä ja lähes jokapäiväistä, mutta oppiminen on vähäistä eivätkä opinnot etene tavanomaisessa aikataulussa. Niklas käy koulussa kavereiden ja lämpimän aterian vuoksi. Vapaa-ajalla hänellä on paljon kavereita ja toiminta ei poikkea muista saman ikäisistä. Motivaatiota oppimiseen ja opiskeluun ei ole. Niklas tarvitsee tukea tulevaisuuden suunnittelemiseen, sillä hän ei pysty näkemään valintojensa seurauksia.

Tukiverkostossa tarvitaan vastuuopettajan lisäksi kuraattorin ja oppilaanohjaajan tukea lintsauskäyttäytymisen syiden selvittämiseksi ja käyttäytymisen ohjaamiseen. Riittävän aikainen puuttuminen on ensiarvoista. Ilman oikeanlaista vahvaa ja yksilöllistä tukea tilanne saattaa heikentyä nopeastikin ja tuloksena voi olla syrjäytymistä, päihteiden käyttöä ja mielenterveyden oireilua. Niklas saa vaativaa erityistä tukea, koska oppimisessa ei edetä aikaisempaan menestykseen kuuluvalla tavalla ja koulussa jaksaminen on vahvasti heikentynyt.

Lähiverkostoon kuuluvat vanhemmat, luokanvalvoja, erityisopettaja, koulupsyykkari-nimikkeellä toimiva koulunkäynninohjaaja, koulukuraattori ja oppilaanohjaaja.

Tapaus 12

Suvi, 15 vuotta

Suvi on 9-luokkalainen yleisopetuksessa opiskeleva nuori, joka haaveilee tanssiharrastuksesta ja lukioon menosta. Vaativan erityisen tuen tarve liittyy sosio-ekonomiseen taustaan ja perhetilanteeseen. Hänen yksinhuoltajavanhempansa on pitkäaikaistyötön, eikä perheellä ole siten varaa kustantaa harrastusta eikä lukion vaatimia oppimateriaaleja ja opiskeluvälineitä. Suvi on hankkinut taskurahaa tekemällä lastenhoito- ja siivoustöitä perheissä. Näitä hän on saanut runsaasti kaupan ilmoitustaululla ilmoittamalla.

Suvilla ei ole koskaan ollut mitään harrastuksia. Perheen köyhyyden vuoksi Suvi on ollut alakuloinen koulussa ja uhkana on alisuoriutuminen kasvuolosuhteiden vuoksi. Kouluterveystarkastuksessa on paljastunut aliravitsemustila ja poissaolojakso väsymisen vuoksi. Suvi on tehnyt iltaisin lastenhoito- ja siivoustöitä. Väsymyksestä toipumiseksi on kuukauden ajaksi otettu käyttöön PoL18§:n mukaisesti koulupäivien lyhentäminen. Kunnan sosiaalitoimesta haetaan tukea lukion opiskelumateriaalin hankkimista varten sekä tuetaan hänen henkilökohtaisia välttämättömiä kustannuksiaan, yksi harrastus mukaan lukien.

Lähiverkostoon kuuluvat huoltaja, terveydenhoitaja, oppilaanohjaaja, koulukuraattori ja kunnan sosiaalityöntekijä. Monialainen oppilashuolto on Suvin koulunkäynnin tukena.

Tapaus 14

Martti, 17 vuotta

Huoli Martin koulunkäynnistä heräsi, kun hän siirtyi peruskoulun 7. vuosiluokalle. Lyhyen ajan sisällä oli tehty 6 lastensuojeluilmoitusta koskien kotoa karkaamisia, rikollista oireilua ja päihteiden käyttöä. Tästä seurasi kiireellinen sijoitus lastensuojeluyksikköön sekä kahden vuoden jakso kiireellisiä ja avohuollon sijoituksia. Marttia yritettiin tämän jälkeen kotiuttaa. Suunnitelma kuitenkin kariutui, kun hän karkaili edelleen kotoa, käytti päihteitä ja teki rikoksia. Martilla oli hoitokontakti nuorisopsykiatrian avohuoltoon ja päihdehoitoon sekä osastojaksoja nuorisopsykiatrisella osastolla. Martin koulupaikka vaihtui useita kertoja (9. luokkaan mennessä noin 10 eri koulua).

Koulut vaihtuivat aluksi perheen vaihtaessa paikkakuntaa ja myöhemmin siitä syystä, että Martti häiriköi koulussa. Hän siirtyi koko ajan tuetumpaan koulumuotoon. Huostaanotto tapahtui Martin ollessa 16-vuotias. Sijoituspaikat vaihtuivat edelleen, kun niissä ei pärjätty hänen kanssaan. Opetuksessa oli tehty vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen päätös ja hän sai peruskoulun päätökseen heikoin arvosanoin. Lopulta Martti sijoitettiin koulukotiin 17-vuotiaana. Koulukodissa hän on lisäopetuksessa ja hänellä on erityisen tuen päätös. Juuri ennen koulukotiin sijoitusta Martille oli tehty psykologin tutkimukset, joissa todettiin laaja-alaisia oppimisen haasteita ja suositeltiin ADHD:n selvittämistä. Koulukotisijoituksen aikana tehtiin laaja-alaiset kehitystasotutkimukset kehitysvammapalvelujen osaamiskeskuksessa. Martilla todettiin monimuotoinen oppimisvaikeus. Vaativan erityisen tuen tarpeen vuoksi toisen asteen suosituksena on erityisammattioppilaitos.

Martin lähiverkostoon kuuluvat oma hoitaja, sosiaalityöntekijä, erityisluokanopettaja, opintoneuvoja ja psykiatrinen sairaanhoitaja.

Tapaus 11

Anni, 14 vuotta

Annin koulunkäynti ja oppiminen sujuivat hyvin 8. luokan alkuun asti. Kesällä perhepiirissä tapahtuneen traumaattisen kriisin vuoksi Annin psyykkinen toimintakyky ja sen vaikutuksesta koulunkäyntikyky heikkenee nopeasti. Paniikkioireilu ja ahdistuneisuus vaikuttavat kaikkeen toimintaan, olemiseen ja oppimiseen koulussa. Huolenaiheena on lisäksi viiltely ja itsetuhoiset puheet.

Anni opiskelee yleisen oppimäärän mukaisesti ja on kuvataiteissa erityisen lahjakas. Anni siirtyy 8. luokan alusta tehostetun tuen piiriin ja käyttöön otetaan opiskelun erityiset painoalueet lukuaineissa. Osassa oppiaineista tehdään myös vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun päätös. Annin opetusjärjestelyissä otetaan käyttöön myös PoL 18 §:n mukaisia erityisiä opetusjärjestelyjä mm. opetusta ja oppimisympäristöä järjestetään ja räätälöidään terveydentilaan sopivaksi: aikataulut, oppimisympäristö, osittain koulun kotona järjestämä opetus, ryhmä, sisällöt ym. Vaativan erityisen tuen tarve kohdentuu hänen psyykkisen hyvinvointinsa tukemiseen ja oppimisen mahdollistamiseen.

Lähiverkoston muodostavat vanhemmat, luokanvalvoja, erityisopettaja, koulunkäynninohjaaja, koulupsykologi, koulukuraattori, lastensuojelu, nuorisopsykiatria ja psykoterapeutti. Annin koulunkäyntiä tukee myös monialainen oppilashuolto.

Tapaus 15

Rainer, 16 vuotta

Rainer on 9.luokkalainen oppilas, jonka koulunkäyntiä haastavat monitarpeisuus, kuurosokeus sekä liikuntarajoitteet. Rainerille ei ole voitu asentaa sisäkorvaistutetta, jonka vuoksi hän tarvitsee tulkkauksen kommunikoinnin mahdollistamiseksi. Hänellä on pidennetty oppivelvollisuus. Rainer on hakeutumassa Telma-opintoihin erityisammattioppilaitokseen.

Hän on innokas uimaan. Vesielementti on hänelle mieluinen kaikkialla. Vaativan erityisen tuen tarve on jatkuvaa. Rainerin arjen tukeminen ja tulevaisuuden suunnittelu edellyttävät moniammatillista yhteistyötä. Rainer tarvitsee apua päivittäistoiminnoissa ja runsaasti ohjausta sekä toistoja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja arjen kuntoutuksen toteutumiseksi.

Hänen lähiverkostoonsa kuuluvat vanhemmat, erityisluokanopettaja, henkilökohtainen avustaja, fysioterapeutti, vapaa-ajan avustaja, viittomakielen tulkki, kuurosokeiden kuntoutusohjaaja, vammaispalvelun työntekijä ja tilapäishoito.

VETKI - Vaativan erityisen tuen kirjo

Kuka on oppilas, joka tarvitsee vaativaa erityistä tukea?

Kaikille yhteisessä koulussamme tuen tarpeet voivat olla moninaisia.

Monialainen yhteistyö on vaativan erityisen tuen perusta.

Tutustu kuvitteellisten tapausesimerkkiemme kautta oppilaiden tuen kirjoon.

Huomaa, että esimerkit eivät kuvaa tuen koko kirjoa.